Olen viimeaikoina miettinyt paljon raha-asioita. Suunnittelen ja mietin budjetointia, lasken rahan riittävyyttä ja pohdin paljon omaa kulutusta. Raha- ja velka-asiat eivät ahdista enää, olen niin hyvin saanut asiat mallilleen, olen todella tyytyväinen siitä, mihin olen päässyt taloudellisesti. Velkojen maksu on mennyt tämän vuoden aikana paremmin, kuin osasin edes toivoa ja rahat ovat riittäneet, ei ole tarvinnut laskea kolikoita ennen tilipäivää.
Viime yönä raha-asiat tulivat uniin. Unessa olimme mieheni kanssa lähdössä ruokakauppaan. Lähdin pankkiautomaatille nostamaan rahaa, sitä kuitenkaan saamatta. Tilillä oli 19,61€. Iski paniikki ja ahdistus. Vuokranmaksupäivä on tällä viikolla, eikä minulla ole rahaa! Se paniikki ja häpeä, mikä tuli, oli kauhea tunne! Menneeltä elämältä tuttu kylläkin.
Heräsin kauhuissani kauhean pääkivun kanssa. Varovaisesti tarkastin pankkitilin saldon, siellä oli rahaa onneksi. Pääkipu ei vain ole vieläkään hellittänyt, paniikki onneksi on.
Toisaalta hyvä, että nämä tunteet ja tilanteet tulevat välillä vastaan unissa. Opin olemaan itselleni armollinen ja olen todella ylpeä itsestäni, kuinka hyvin olen oppinut hoitamaan raha-asiat. Osaan arvioida, missä vaiheessa saan minkäkin velan maksettua ja kohta päätän lopullisen tavoitteeni, milloin velat on maksettu. Nyt voin varmuudella jo sanoa, että se on paljon aiemmin, kuin 9/2023.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti